Aneriojoen Holstenkosken pato avataan vaelluskaloille: ”Kyse ei ole vain turhan rakenteen purkamisesta, vaan luontokadon torjumisesta”

Varsinais-Suomessa, Kiskonjoen-Perniönjoen vesistön keskiosissa sijaitseva Holstenkosken pato puretaan osittain. Pato on estänyt kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen yli sadan vuoden ajan. Purkuhanke tehdään Valonian, Salon kaupungin ja WWF Suomen yhteistyönä.

Aneriojoen Holstenkoski (aiemmin myös Kurkelankoski) sijaitsee Salon Kiskossa Kurkelan kylässä. Koskessa on ollut vesivoimalaitos-, mylly-, ja sahatoimintaa, joka on päättynyt vuosikymmeniä sitten. Noin 45 metriä leveä ja kolmisen metriä korkea patorakenne jäi paikoilleen toiminnan päättyä. Padon purkamisen myötä Kiskonjoen vesistö on osittain vapaa mereltä Varesjoelle asti. Vuonna 2022 valmistuivat sekä Kosken voimalaitoksen että Hålldammin säännöstelypadon kalatiet Kiskonjoessa, joiden myötä vaelluskaloille avautui pääsy vesistön keskiosiin ja Aneriojokeen.

Valtakunnallisesti arvokas kohde osa kansallista kalatiestrategiaa – mittavat ekologiset vaikutukset

Kiskonjoen-Perniönjoen vesistö on valtakunnallisesti arvokas vaelluskalavesistö. Kalalajistoon kuuluu alkuperäisen meritaimenkannan lisäksi muun muassa merilohi, vaellussiika ja vimpa sekä lukuisia muita lajeja. Vesistö lukeutuu Suomen Natura 2000 -alueiden verkostoon ja Kansalliseen kalatiestrategiaan. Padon purkua rahoitetaan kansallisesta NOUSU-vaelluskalaohjelmasta.

”Padon purkaminen on kenties tehokkain yksittäinen luonnon ennallistamistoimenpide. Padon purkamisella on laajat ja välittömät vaikutukset, ja on hienoa nähdä, kuinka nopeasti virtavesiluonto elpyy ja elinvoimaistuu kun sille annetaan mahdollisuus. On kerrassaan upeaa, että tämä Aku Ankastakin tuttu pato puretaan”, kertoo pitkän linjan vaelluskala-aktiivi, näyttelijä Jasper Pääkkönen

Holstenkoskella kuvattiin muutama vuosi sitten myös Aku Ankan mainosvideo, jonka yhteydessä Pääkkönen käsikirjoitti lehteen vaelluskala-aiheisen tarinan.

Ilmaston muuttuessa vapaiden vesireittien merkitys voi entisestään korostua: kalojen ja muiden vesieliöiden pääsy pieniin viileisiin pohjavesivaikutteisiin puroihin ja jokiin voi olla entistä tärkeämpää.

”Ekologiset positiiviset vaikutukset ovat tässä hankkeessa aivan omaa luokkaansa. Holstenkosken padon osittainen purkaminen avaa yli 40 kilometrin laajuisen uomaverkoston Kiskonjoen vaelluskaloille. Hanke on nyt urakkatarjousvaiheessa ja alustavien arvioiden mukaan toukokuussa 2024 purku-urakan on määrä olla valmis”, kertoo Valonian vesistöasiantuntija Jussi Aaltonen.

Hanke on laajan yhteistyön voimannäyte

Holstenkosken hanketta on valmisteltu laajalla yhteistyöllä. Ensisijaisen tärkeää hankkeen kannalta on ollut paikallisten maa- ja vesialueiden omistajien sekä museoviranomaisten myönteinen suhtautuminen hankkeeseen. Suunnittelun tilaajana on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja suunnitelmia on hiottu yhteistyössä Valonian, WWF:n ja Salon kaupungin kanssa. Kaupunki otti padon purkamiseen vaadittavan vesilain mukaisen luvanhakijan roolin padon omistajan valtuutuksella. WWF Suomen ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen haluaa rohkaista kuntia tarttumaan työhön, asian kanssa ei tarvitse olla yksin.

”Kunnat ja kaupungit voivat olla ratkaisevassa roolissa ja tämänkaltaiset hankkeet ovat helppoja toimia toteuttaa. Tässäkään tapauksessa kyse ei ole vain turhan rakenteen purkamisesta, vaan luontokadon torjumisesta. On hienoa, että Salon kaupunki mahdollistaa hankkeen etenemisen”, Vilhunen kehuu.

Kaupungille oli helppoa lähteä mukaan positiiviseen hankkeeseen, joka toteuttaa myös kaupungin strategiaa vesistöjen osalta.

”Tällaiset hankkeet ovat Salolle mahdollisuus toteuttaa kaupungille asetettuja ympäristötavoitteita. Salon lukuisat vesistöt ovat kaupungille merkittävä voimavara ja niiden vaalimiseksi kannatta tehdä työtä. Holstenkosken hanke on hyvää jatkumoa muutama vuosi sitten toteutetulle laajalle Uskelanjoen kunnostushankkeelle”, toteaa kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi.

Holstenkosken padonpurkutyön rakennuttamiskonsulttina toimii Rakennuttajatoimisto HTJ Oy. HTJ:n päätehtävinä hankkeessa ovat rakennuttamisen asiantuntijapalvelut, rakennustöiden valvonta sekä turvallisuuskoordinaattorin tehtävät.

”Vielä en ole sellaisella pato- tai koskihankkeella osallisena ollut, joka olisi kannattanut jättää toteuttamatta. Erityisen innostavan käynnistyvästä urakasta tekee laajamittainen yhteistyö eri osapuolten välillä”, mainitsee HTJ:n projektipäällikkö Joonas Halmeenmäki.

Hankkeen rahoittajia ovat Maa- ja metsätalousministeriön vaelluskalakantojen elvytysohjelma NOUSU, WWF Suomi, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Salon kaupunki, Valonia, Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys, Lounais-Suomen kalatalousalue ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri.

Lisätietoja hankkeen nettisivulta