Kouluterveyskysely 2025: Nikotiinituotteiden lisääntynyt käyttö sekä terveyttä haastavat elintavat huolestuttavat nuorten hyvinvoinnissa Salossa

Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn 2025 tulokset tarjoavat jälleen arvokasta tietoa nuorten arjesta riskeistä ja voimavaroista. Kouluterveyskyselyyn vastaavat joka toinen vuosi 4. ja 5. luokkien sekä 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukion ja ammatillisen opetuksen ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat. Kuntakohtaiset tulokset julkaistiin 17.9. ja ne kertovat sukupolvesta, jonka elämässä on uusia mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaisia riskejä. Näitä riskejä ovat esim. sosiaalinen media, nikotiinituotteet ja päihteet sekä väkivallan uhka. Kouluterveyskysely muistuttaa meitä siitä, että lasten ja nuorten elämässä päihteet, mielenterveys ja digimaailma kietoutuvat yhteen. Nuorten hyvinvointia voidaan vahvistaa vain yhteistyössä kodin, koulun ja harrastusten avulla.

Nikotiinituotteiden käytön kasvu huolestuttaa

Nikotiinipussit ja sähkösavukkeet ovat nousseet nopeasti näkyväksi ilmiöksi, ja samalla myös perinteisen tupakoinnin ja nuuskan kokeilun lievä nousu on havaittavissa jo alakouluikäisillä. Salossa yhdeksän prosenttia nelos- ja vitosluokkalaisista on kokeillut sähkösavukkeita tai nikotiinipusseja, kun valtakunnallinen keskiarvo on viisi prosenttia. Yläkoulun oppilaista 13 prosenttia käyttää päivittäin nikotiinituotteita. Ammattiopistossa luku on huomattavan korkea, sillä päivittäinen käyttö koskee 27 prosenttia opiskelijoista. Lukiossa käyttö on määrällisesti vähäisempää, mutta kasvu näkyy sielläkin: nikotiinipusseja käyttää päivittäin seitsemän prosenttia opiskelijoista, kun kaksi vuotta sitten osuus oli vain kaksi prosenttia.

Makeat maut, houkuttelevat pakkaukset ja helppo saatavuus madaltavat kynnystä kokeilla nikotiinituotteita. Kaveripiirin paine lisää kokeiluja, vaikka nikotiini on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava aine, joka heikentää oppimista, keskittymistä ja lisää psyykkisten ongelmien riskiä.

Nettiriippuvuuden ja mielenterveyden haasteet korostuvat

Tuore kouluterveyskysely nosti esiin myös liiallisen ja hallitsemattoman netin käytön. Salon yläkoululaisista 38 prosenttia kertoi viettävänsä netissä aikaa, vaikka se ei huvittaisi. Ammattiopistossa vastaava osuus oli 28 prosenttia ja lukiossa 32 prosenttia.

– Ruutuaika vie aikaa unelta, harrastuksilta ja ystävien kohtaamiselta kasvokkain. Nettiriippuvuuden mekanismit muistuttavat päihderiippuvuutta: mielihyvän hakemista, palkkiojärjestelmän aktivointia ja vaikeutta sietää tylsyyttä, kertoo Salon kaupungin ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Satu-Maarit Hildèn.

Vaikka monet nuorista kokevat voivansa paremmin kuin aiemmin, liian moni kokee uupumusta, yksinäisyyttä ja ahdistusta. Salon alakoulujen nelos- ja vitosluokkalaisista 33 % koki viimeisen kahden viikon aikana vähintään lievää ahdistusta. Yläkoulun kasien ja ysien joukossa 43 % oli huolissaan mielialastaan, kun valtakunnallinen taso oli 32 %. Myös lukiossa ja ammattiopistossa ahdistuneisuus ja mielialaan liittyvät ongelmat ovat yleisiä.

– Univaikeudet, koulu-uupumus ja suorituspaineet heijastuvat arkeen ja voivat lisätä riskiä päihteiden käyttöön tai ongelmalliseen netinkäyttöön, toteaa Satu-Maarit Hildèn.

Alkoholin käyttö ja humalajuominen ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet, mutta kokeiluja tapahtuu edelleen jo alakoulussa. Salossa joka neljäs nelos- ja vitosluokkalainen oli maistanut alkoholia. Yläkoulujen nuorista täysin raittiita oli 61 %, mikä jää selvästi alle valtakunnallisen tason (71 %). Huumeiden käyttö on harvinaisempaa, mutta kannabiskokeiluja esiintyy. Mitä varhaisemmin kokeilut alkavat, sitä suurempi riski on haitallisille käyttötavoille.

– Nikotiinituotteiden osalta tärkeää on tarkempi valvonta ja saatavuuden rajoittaminen sekä nuorille suunnattu selkeä viestintä tuotteiden riskeistä. Nettiriippuvuudessa tarvitaan ohjausta tasapainoiseen ruutuaikaan sekä harrastusten ja aidon vuorovaikutuksen tukemista. Turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa nuori voi puhua avoimesti, vahvistaa mielenterveyttä. Arjen tukena toimivat lämpimät ja selkeät rajat, riittävä uni, liikunta ja harrastukset, Hildén listaa.

Ravitsemus ja fyysinen suorituskyky vaikuttavat mielialaan ja arjessa jaksamiseen

Koululounaan syömättömyys tai vain joidenkin aterianosien syöminen johtaa helposti keskittymisvaikeuksiin ja levottomuuteen iltapäivän tunneilla. Valtakunnallisesti yli puolet 8–9 -luokan tytöistä ja yli kolmasosa saman ikäisistä pojista ei syö päivittäin koululounasta. Aamupalan jättää syömättä vähintään kerran viikossa 4–5 -luokkalaisista lähes kolmasosa oppilaista ja yläkoululaisista lähes puolet.

Salossa tilanne on lounaan syömisen osalta valtakunnan keskiarvoa parempi. 8–9 -luokkalaista tytöistä 61 % ja pojista 73 % syö koululounaan joka päivä. Koululounas on salolaisten lasten ja nuorten mielestä maultaan hyvää. Alakouluikäisistä vastaajista tätä mieltä on 63 %, kun koko valtakunnan tasolla osuus on 54 %. Lukiolaisista jopa 71 % pitää koululounaan makua hyvänä. Kahden vuoden takaisesta kyselystä luvut ovat peruskoululaisten osalta kuitenkin laskeneet noin 5 prosenttiyksikköä. Energiajuomia Salossa juo lähes päivittäin 12 % 8–9 -luokkalaisista valtakunnan keskiarvon ollessa 10 %.

– On merkityksellistä, miten aikuiset eli lasten vanhemmat ja koulujen ja päiväkotien henkilökunta puhuvat koululounaasta ja päiväkodissa tarjotuista aterioista lapsille ja nuorille. Ruuasta kannattaa puhua arvostaen ja kiinnostuen siitä, mitä ruokaa koulussa päivittäin tarjotaan sekä miltä se on lapsesta maistunut, Salon kaupungin hyvinvointikoordinaattori Hilpi Tanska neuvoo.

Salolaisten lasten ja nuorten toimintakyky ja fyysinen aktiivisuus näyttää Kouluterveyskyselyn perusteella olevan hieman valtakunnallista tasoa matalampi. Salolaisista 4–5 -luokkalaisista 81 % harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa (koko maa 85 %) ja 8–9 -luokkalaista 75 % (koko maa 80 %). Vähintään tunnin päivässä liikkuvia (omaehtoinen ja ohjattu liikunta) on 40 % alakoulujen vastaajista, 26 % yläkoulujen ja vain 15 % lukioiden vastaajista. Nämäkin luvut ovat joitakin prosentteja koko maan tasoa alhaisemmat. Kolmasosa Salon yläkoulunuorista harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan korkeintaan tunnin viikossa.

Riittävä uni on liikkumisen, arkiaktiivisuuden ja ravitsemuksen lisäksi yksi lapsen ja nuoren hyvinvoinnin kivijalka. Salon 4. ja 5. luokan oppilaista 85 % nukkuu mielestään tarpeeksi. Yläkouluikäiset salolaisnuoret nukkuvat huomattavasti vähemmän kuin nuoret keskimäärin Suomessa. Vähintään 8 tuntia yössä nukkuu Salossa vain vajaa puolet (49 %) yläkoululaisista vastaajista ja koko Suomessa 62 %. Lukiossa vastaavat prosentit ovat Salossa 52 % ja koko Suomessa 55 %.

Summaindikaattori kertoo karua kieltä nuorten elintavoista Salossa

Kouluterveyskyselyyn sisältyy myös ns. summaindikaattori, jolla lasketaan yhteen niiden lasten ja nuorten prosentuaalinen osuus, joilla toteutuu kolme seuraavista terveyttä edistävistä elintavoista: syö aamupalaa joka arkiaamu, liikkuu vähintään tunnin päivässä ja nukkuu mielestään tarpeeksi. Salon yläkouluissa näitä nuoria on vain noin 8 % kaikista.

Nikotiinituotteiden käytön puuttumismallin ja uuden hyvinvointisuunnitelman avulla haasteiden kimppuun

Salossa otettiin syyskuun alussa käyttöön perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä nuorisotoimen yhteinen nikotiinituotteiden käytön puuttumismalli. Nikotiinituotteiden käytön lisääntyminen oli näkyvissä jo vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä ja koulut toivoivat käyttöönsä yhteistä toimintatapaa. Käyttöön otettu puuttumismalli on saanut hyvän vastaanoton niin Salossa kuin laajemminkin Varsinais-Suomessa. Myös seurakunta on ottamassa mallia käyttöön.

Salon kouluterveyskyselyistä tehtyjä huomioita tullaan hyödyntämään Salon vuosien 2026–2030 hyvinvointisuunnitelmassa, jota valmistellaan parhaillaan. Osa tätä suunnitelmaa on lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Tämä sisältää tiedot lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista sekä näiden toteuttamisesta. Suunnitelmaan kirjataan myös yhteistyön organisointi eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien tahojen välillä. Hyvinvointisuunnitelmaan sisällytetään myös ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen toimenpiteet. Hyvinvointisuunnitelman valmisteluun osallistetaan syksyn aikana kuntalaisia, päättäjiä ja kaupungin vaikuttamistoimielimiä ja -ryhmiä.

Kouluterveyskyselyn 2025 tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivulla.