Pölyttäjälinnan työt Nakolinnassa ovat loppusuoralla

Meriniityn Nakolinnan alueella Salon pölyttäjälinna -hankkeen työt ovat loppusuoralla. Talven aikana on poistettu joitain yksittäisiä puita ja puuryhmiä sekä raivattu alikasvustoa. Hankkeen avulla parannetaan pölyttäjien, kuten kimalaisten, mehiläisten ja perhosten olosuhteita. Kaupunki toteuttaa hanketta yhteistyössä Tapion, Suomen metsäkeskus SYKEn ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Rahoitusta on saatu Metsä Groupin luonnonhoito-ohjelmasta sekä hankeen sponsoreilta Salon IoT Campukselta ja Valmet Automotivelta. Viestinnällistä tukea hanke saa Kalevalaisten Naisten Liitolta.

Maastokäynnillä 8.3. tarkastettiin alueella edenneitä töitä. Kuvassa Jaana Röytiö (Salon kaupunki), Sara Turunen (Tapio), Marja-Leena Laakso (Salon kaupunki), Vesa Leppämäki (Aluehuolto Vesa Leppämäki). Kuva: Emilia Koivumäki

Nakolinnan alueelle tehtiin perinnebiotooppi-inventointi kesällä 2022. Inventoinnissa alueelta löytyi useita ketoja sekä metsälaitumeksi ja hakamaaksi soveltuvia alueita. Kedot ja niityt ovat alueen umpeen kasvun vuoksi rehevöityneitä ja heinittyneitä. Hyvää ketokasvillisuutta on kuitenkin säilynyt, joka voi sopivalla hoidolla lähteä runsastumaan nopeastikin.

Alueella on parannettu hakamaan rakennepiirteitä ja parannettu laidunnuksen edellytyksiä. Kuvat: Kesä/ Sara Turunen, Talvi/ Emilia Koivumäki

Salon pölyttäjälinna -hankkeen puustoon kohdistuvilla toimilla saadaan umpeutuneita alueita raivattua auki ja siten paahteisuutta vaativille kasveille enemmän valoa ja tilaa kasvaa. Ketoalueet toimivat pölyttäjille ruoka-aittoina. Pysty- ja maalahopuun määrää on edelleen lisätty alueelle, jotta pölyttäjille saadaan luotua pesäpaikkoja. Käytännössä alueelle on tehty tekopökkelöitä valoisille ja lämpöisille metsän reuna-alueille. Puun runkoja on jätetty tarkoituksella maalahopuuksi, eikä niitä kuulu siirtää tai viedä alueelta pois, vaan ne saavat lahota rauhassa. Havupuita on poistettu paikoitellen niiden maaperää happamoittavan vaikutuksen vuoksi.

Luonnonpökkelöt valoisalla ja lämpöisellä metsän reunalla tarjoavat pesäpaikan monelle hyönteislajille. Kuva: Sara Turunen

Metsuria työllistävin kasvi alueella on ollut tavanomainen puutarhakarkulainen isotuomipihlaja, joka on levinnyt alueella voimakkaasti. Lisäksi alueelta löytyi muutama pieni kurtturuusuesiintymä, jotka hankkeen myötä saadaan hävitetyksi. Alueen jatkohoidon kannalta nämä voimakkaasti vesoavat kasvit ovat haastavimpia. Jatkohoidoksi onkin suunniteltu laidunnusta, johon on haettu erillistä rahoitusta Kunta-Helmi rahoituksesta. Laidunnus ei estä ihmisiä nauttimasta alueen ulkoilureiteistä kävellen tai koirien kanssa, kunhan alueelle saapuessa pitää huolta porttien sulkemisesta.

Perinnebiotoopit, eli kedot, niityt ja hakamaat tarjoavat elinympäristön monelle harvinaistuneelle ja uhanalaiselle lajille. Nakolinnan alue toimii ekologisena yhdysväylänä Halikonlahdelta mm. Kylänlapsenpuiston ketoalueelle, mikä vahvistaa osaltaan tehtyjen toimien vaikuttavuutta. Pölyttäjälinnan muutostöissä on huomioitu alueen monimuotoinen lajisto, mutta myös sen kulttuurihistoriallinen asema, mikä tekee Nakolinnasta erityisen hienon kohteen.

Alueella on lisätty valon pääsyä lajistoltaan arvokkaalle alueelle ja nostettu esiin maisemallisesti arvokas kallioketo. Kuvat: Kesä/ Sara Turunen, Talvi/ Emilia Koivumäki