Salon Holstenkoski kuohuu jälleen vapaana – ennallistamisprojekti valmistui aikataulussa ja yli odotusten

Laajassa yhteishankkeessa poistettiin vaelluseste ja kunnostettiin koskialueita. Työn myötä kaloille avautui yli 40 kilometriä avointa puro- ja jokialuetta. Patorakenne purettiin vain osittain, minkä ansiosta myös kohteen historialliset arvot säilyivät. Holstenkoskella vietettiin 12.9. pienimuotoiset avajaiset.

Holstenkoski sijaitsee Salon Kiskossa, Kurkelan kylässä Aneriojoessa, joka on osa Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöä. Se on valtakunnallisesti arvokas vaelluskalajoki, joka on suojeltu koskiensuojelulailla. Vesistössä esiintyy alkuperäinen, erittäin uhanalainen meritaimenkanta, minkä lisäksi lajistoon kuuluvat muun muassa merilohi, vaellussiika ja vimpa. Vaelluskalojen tilaa parannetaan konkreettisimmin juuri esteiden poistojen ja koskikunnostusten kautta.

Holstenkosken pato on estänyt taimenen ja muun kalalajiston vapaan liikkumisen jokialueen eri osien välillä. Holstenkosken nousuesteen poisto mahdollistaa myös meren suunnasta tulevien emokalojen nousun ylemmäs Aneriojokeen, koska alemmat nousuesteet, eli Kosken ja Hålldammin padot saivat kalatiensä vuonna 2022.

– Työt sujuivat toivotussa aikataulussa, jopa odotettua paremmin. Pato esti kalojen ja vesieliöiden pääsyn yläjuoksulle yli sadan vuoden ajan. Koski on nyt pyritty palauttamaan tilaan, jossa se on ollut ennen padon rakentamista – kun myllyn ja vesivoiman tarve on poistunut, ei ole syytä estää eliöiden pääsyä vanhoille lisääntymispaikoille. Ennallistamisesta hyötyvät kalojen ohella esimerkiksi simpukat, saukot ja ravut, iloitsee Valonian Jarkko Leka.

Padonpurkukohteen toivotaan innostavan myös muita kuntia – laaja yhteistyö mahdollistaa monipuolisen rahoituksen hakemisen

Kunnostustöitä ohjannut WWF Suomen suojeluasiantuntija Manu Vihtonen on tyytyväinen tuloksiin:

– Holstenkosken ennallistettiin kohisevaksi koskikeitaaksi kaikkiaan noin 200 metrin matkalta. Entisen patoaltaan pohjalta paljastui ikiaikaista vanhaa koskipohjaa, josta muotoiltiin jälleen yhtenäistä virta-aluetta puretun patoaukon läpi aina kylätielle asti. Koskea rakennettiin kerroksittain, jotka sisältävät virtavesikalojen kutu- ja pienpoikasalueita, syvänteitä ja muita elinympäristöjä eri vuodenaikoina. Mahtavaa, että pääsimme edistämään strategisesti keskeisiä sisävesien tavoitteitamme näin valtavan upeassa kohteessa. Näitä ehdottomasti lisää, Vihtonen sanoo.

Taustatöitä tehtiin runsaasti ennen hankkeen siirtymistä aluehallintoviraston lupakäsittelyyn ja toteutukseen keväällä 2023.

– Ely-keskus vastasi valmistelevista töistä, kuten kalataloudellisista ja arkeologisista inventoinneista, padon purun ja koskikunnostuksen suunnitteluttamisesta lupahakemuksen tekoon ja maanomistajien lupien hankkimiseen saakka. EU:n Freshabit LifeIP -hankkeen puitteissa selvitettiin muutama vuosi sitten myös Holstenkosken simpukkatilanne, kertoo kalastusbiologi Leena Rannikko.

Valonian roolina oli hakea hankkeelle rahoitusta ja kilpailuttaa toteutusurakka. Purku- ja kunnostustoimet suunnitteli insinööritoimisto Jami Aho Oy. Salon kaupunki haki vesiluvan, mikä mahdollisti hankkeen toteutumisen.

– Kaupungin oli helppo lähteä mukaan hyvin valmisteltuun hankkeeseen, jossa yhteistyö on ollut kaikkien osapuolien kesken sujuvaa. Salon lukuisat vesistöt ovat kaupungille merkittävä voimavara ja niistä huolehtiminen on nostettu myös kaupungin strategiaan. Padon purkuhanke on toteuttanut tätä tavoitetta hienosti, kehuu ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö.

Rahoituspohja oli laaja: hankkeen mahdollistajina ovat olleet Maa- ja metsätalousministeriön vaelluskalakantojen elvytysohjelma NOUSU, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Salon kaupunki, WWF Suomi, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys, Lounais-Suomen kalatalousalue ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri.

Kansainvälistä nostetta saatiin, kun eurooppalaisten virtavesiekosysteemien pelastamiseen tähtäävä Open Rivers -ohjelma liittyi rahoittajiin keväällä 2024. Vuodesta 2021 ohjelma on rahoittanut 81 projektia eri puolilla Eurooppaa. Suomessa ohjelma on rahoittanut muun muassa mittavaa Hiitolanjoen ennallistamishanketta Etelä-Karjalassa.

– Yksityistä rahaa tarvitaan tämän kaltaisiin hankkeisiin yhä enemmän. Laaja yhteistyö mahdollistaa myös vakuuttavan rahoituspohjan hakemisen. Valonia on mielellään Varsinais-Suomen kuntien apuna vastaavia hankkeita pohdittaessa, toteaa Leka.

Varsinais-Suomessa on tehty merkittäviä padonpurkuja viime vuosina vasta muutamissa paikoissa. Karvianjoella purettiin tänä kesänä Jyllin voimalaitospato ja koski ennallistettiin. Eteläjoen Sahakosken padon purkua suunnitellaan kovaa vauhtia. Raisionjoen säännöstelypadot muutettiin kalatierakenteiksi ja luonnonmukaisiksi koskialueiksi (yhteensä 6 kohdetta) vuosina 2022–2023. Suunnitteilla on myös esimerkiksi Kiskon Kirkkojärveen laskevan Mommolanjoen vaellusesteiden poistot.

Kyltti kertoo historiasta ja kunnostusten merkityksestä – vierailijoita kehotetaan varovaisuuteen

Holstenkoskessa on sijainnut historiallinen Kurkelan mylly, jonka viimeisin rakennusvaihe alkoi 1890-luvulla. Paikalla on vielä useita myllyyn liittyviä rakenteita ja niiden jäännöksiä. Avajaisten yhteydessä padon läheisyyteen pystytettiin kyltti, joka kertoo maiseman muutoksesta ja ennallistamisprojektin vaikutuksista.

– Vierailijat ovat tervetulleita katsomaan työn tuloksia. Koski kuitenkin sijaitsee yksityismailla ja hieman hankalassa maastossa, minkä vuoksi vierailijoilta toivotaan varovaisuutta ja hienotunteisuutta alueella liikuttaessa, Leka muistuttaa.

 

Lisätiedot:
Valonia, vesi- ja luontoasiantuntija Jarkko Leka
040 197 2265
jarkko.leka@valonia.fi

Salon kaupunki, ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö
02 778 7801
jaana.roytio@salo.fi