Salon hyvinvointisuunnitelma vuosille 2026–2030 etenee päätöksentekoon

Salon vuosien 2026–2030 hyvinvointisuunnitelmaa käsitellään kaupunginhallituksessa tulevana maanantaina, jonka jälkeen suunnitelma etenee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Hyvinvointisuunnitelma sisältää lakisääteisesti valmisteltavat lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, koko väestön hyvinvointisuunnitelman, joka sisältää myös työikäisiin kohdistuvat toimenpiteet sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman. Hyvinvoinnin edistämisen toteuttamiseksi suunnitelmassa on kuvattu tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvoinnin edistämiseksi sekä arviointimittarit.

Suunnitelmakaudeksi on sovittu vuodet 2026–2030, jotka ovat samat kuin kaupunkistrategian toteuttamisvuodet. Suunnitelman toimenpiteitä voidaan tarvittaessa tarkentaa ja lisätä osana kaupungin vuosittaista taloussuunnittelua. Suunnitelman toteutumista seurataan lakisääteisesti valtuustolle vuosittain annettavilla hyvinvointiraporteilla sekä kerran valtuustokaudessa tehtävällä laajalla hyvinvointikertomuksella. Suunnitelman liitteenä on arviointimittareiden lähtötilanne, josta suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan.

Kaupunki tekee hyvinvoinnin edistämistyötä laaja-alaisesti kaupungin eri palveluissa sekä monipuolisessa yhteistyössä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen, Salossa toimivien yhdistysten, seurakunnan ja myös yritysten kanssa. Kaupunki tukee yhdistysten hyvinvointityötä yhteistyöllä, tarjoamalla tiloja toimintaan sekä avustuksin.

Hyvinvointisuunnitelman valmisteluun on osallistunut yli 30 kaupungin eri palvelujen asiantuntijaa. Suunnitelmatyöhön on kutsuttu mukaan myös kuntalaiset, joille on järjestetty marraskuussa hyvinvointikysely, johon vastasi 466 kuntalaista. Avoimiin kysymyksiin kertyi toistasataa sivua vastaustekstiä. Nuoria kuultiin haastatteluin kouluissa ja nuorten työpajatoiminnassa. Suunnitelma käsiteltiin loppuvuodesta ja alkuvuodesta viidessä eri lautakunnassa ja seitsemässä vaikuttamistoimielimessä / -ryhmässä, joista kuusi antoi suunnitelmaan lausuntonsa. Suunnitelmaa on täydennetty saatujen lausuntojen pohjalta.

Suunnitelman yhtenä tavoitteena on tehdä näkyväksi kaupungissa tehtävää monialaista ja laajaa hyvinvoinnin edistämisen työtä. Suunnitelmaan on kirjattu erityisesti kehittämistyötä havaittujen hyvinvointihaasteiden osalta.
Hyvinvointisuunnitelmaan on valittu kolme teemaa, jotka ovat: Hyvinvoivien asukkaiden Salo, Viihtyisä ja turvallinen Salo sekä Yhteisöllinen Salo. Jokaista teemaa on käsitelty lasten ja nuorten, koko väestön ja työikäisten sekä ikääntyneiden osalta.

Valtio arvioi kuntien tekemää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä eri tavoin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) järjestää lapsille ja nuorille valtakunnallisia kouluterveyskyselyjä ja aikuisväestölle Terve Suomi-tutkimusta. Kuntien työtä arvioidaan THL:n toteuttamilla TEA (terveyden edistämisaktiivisuus) -viisarikyselyillä kuntajohdon, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja liikunta- ja kulttuuripalvelujen toiminnan osalta.

Valtio maksaa kunnille vuosittain myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosaa eli ns. HYTE-kerroin rahaa. Vuonna 2026 Salo saa tätä rahaa 1 145 228 €. Valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi kunnassa tehdyn hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Asukasta kohden laskettuna Salon valtionosuus on 22,51 €. Suomen suurinta HYTE-kerroin rahaa saa Vesilahti 26,12 € / as. (kerroin 0,85) ja pienintä Taivassalo 11,50 €/ as. (kerroin 0,37). Salon HYTE-kertoimen suuruus on 0,73. Yli 50 000 asukkaan kaupungeista ainoastaan Porvoon (0,76) ja Vaasan (0,75) kertoimet ovat hieman Saloa suurempia. Lisäosan suuruus lasketaan toimintaa kuvaavien prosessi-indikaattoreiden ja tuloksia kuvaavien tulosindikaattoreiden avulla. HYTE-kertoimen tulosindikaattorit ovat mukana Salon hyvinvointisuunnitelman mittareina.