Salossa perinnemaisemia hoidetaan kesän ajan laiduntamalla ja niittämällä

Salossa on tänä keväänä aloitettu kiireellisen hoidon tarpeessa olevilla perinnebiotoopeilla hoito- ja kunnostustyöt. Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan perinteisen karjatalouden muovaamia runsaslajisia elinympäristöjä kuten ketoja ja niittyjä.

Halikonjoen Kirkonniitylle on toukokuun aikana rakennettu aitaus, jossa laiduntavat kesän ajan halikkolaisen Mikkolan lammastilan lampaat. Lampaat soveltuvat hyvin jyrkän ranta-alueen maisemanhoitajiksi ja torjuvat samalla alueelta haitallisten vieraslajien jättipalsamin, komealupiinin ja kurtturuusun leviämistä. Alue on jaettu neljään laidunlohkoon, joita vaihdellaan kesän aikana. Laidunurakka aloitettiin jo keväällä, kun aidattavalta alueelta siivottiin sinne päätynyttä jätettä – muun muassa metallia ja muovia. Lisäksi raivattiin puustoa ja kurtturuusukasvustoa. Halikonjoen rannassa on pitkään ollut luontopolku ja aidassa on portit, jotta siellä voi edelleen kävellä.

Lampailla on tärkeä tehtävä maisemanhoitajina ja lampuri Peppi Laine toivookin, ettei lampaita häiritä. Niille ei tule syöttää mitään, eikä alueelle saisi jättää eväitä tai muita roskia. Myös koirat on ehdottomasti pidettävä aitauksen ulkopuolella laidunkauden ajan, eli toukokuusta syyskuuhun.

– Jyrkässä rinteessä on todella hienot maisemat ja ihmiset ovat tervetulleita edelleen niitä ihailemaan. Myös lampaita saa vapaasti seurata etäältä, mutta ne eivät ole kovin kesyjä ja pelästyvät helposti”, kertoo lampuri Peppi Laine.

Lampuri käy kesän aikana paimenkoirien kanssa tarkastamassa lampaita, mutta hänelle voi myös suoraan ilmoittaa, mikäli havaitsee laitumella jotain huolestuttavaa. Lampurin puhelinnumero on kylteissä laitumen porteilla.

Kirkonniityn lisäksi myös muilla kohteilla on talven ja kevään aikana raivattu varjostavaa puustoa ja kesällä niitä niitetään. Kylälapsenpuiston mäkikauraketo on kesän ensimmäisiä niittokohteita. Kylänlapsenpuiston laella on runsaasti edustavaa lajistoa kuten ketoneilikkaa, kangasajuruohoa, keltamataraa ja pölkkyruohoa. Lajien säilymistä ylläpidetään poistamalla varjostavaa puustoa ja köyhdyttämällä maaperää kevätharavoinnilla ja kesällä tehtävillä niitoilla. Myös alueen lajistossa tapahtuneita muutoksia seurataan Suomen ympäristökeskuksen PEBIHOITO-hankkeessa, joten kesän ajan kedolla on hyönteispyydyksiä ja tutkijat kartoittavat perhos- ja kasvilajeja.

Muita kunnostettavia kohteita Halikonjoen Kirkonniityn ja Kylänlapsenpuiston kedon lisäksi ovat Kirjolan keto, Hämeenkylän keto ja Somerikon niitty. Työt ovat osa laajempaa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta rahoitettavaa Varsinais-Suomen Helmikunnat -hanketta, jossa Salo ja kuusi muuta varsinaissuomalaista kuntaa kunnostavat erityyppisiä luontokohteita. Hanketta koordinoi Valonia ja luonnonhoitotöistä vastaavat kunnat.

– Salon Helmi-kohteet ovat hienoja kokonaisuuksia ja monien asukkaiden lähivirkistyskohteita. Toivomme, että asukkaat oppivat niiden avulla hahmottamaan luonnon monimuotoisuutta omassa asuinympäristössä. Hankkeen avulla saadaan kehitettyä myös kaupungin sisäistä tiedonkulkua luontokohteiden ylläpidossa”, toteaa Salon kaupunginpuutarhuri Matti Nikander.

Lisätietoja:
Jaana Röytiö, ympäristönsuojelutarkastaja, Salon kaupunki
02 778 7801, jaana.roytio@salo.fi

Katariina Yli-Heikkilä, ympäristöasiantuntija, Valonia
040 552 2369, katariina.yli-heikkila@valonia.fi