Turvallisuus salolaisten ykkösasia hyvässä asuinkunnassa, tyytyväisyys palveluihin kasvussa

Kuntaliiton touko-kesäkuussa 2024 toteuttamassa Kuntalaistutkimuksessa kysyttiin vastaanottajan käsityksiä omasta asuinkunnastaan ja sen tavasta hoitaa asioita. Tutkimus toteutettiin Salossa nyt viidettä kertaa. Kyselylomake lähetettiin postitse 1200 salolaiselle. Salolaisista kyselyyn vastasi 427 henkilöä vastausprosentin ollessa 35,6. Koko Suomen osalta keskimääräinen vastausprosentti oli 32 %.

– Salon vastausprosentti nousi hieman viime kerrasta. On ilahduttavaa huomata, että Salon arvostus kotikaupunkina on noussut vuoteen 2020 verrattuna monien kysymysten kohdalla. Vastaus kertoo omalta osaltaan siitä, että kaupungin tekemät toimenpiteet kuntalaisten parhaaksi ovat olleet oikean suuntaisia, sanoo kaupungin yhteyspäällikkö Saija Karnisto-Toivonen.

Kyselyyn vastanneet pitävät turvallisuutta, hyvää asuntoa sekä hyvää asuinympäristöä kaikkein tärkeimpinä asioina hyvässä kotikunnassa. Luonnon läheisyys arvostettiin myös korkealle. Tyytyväisyys sivistyspalveluihin oli kokonaisuutenaan kasvussa. Helposti saavutettavat kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut korostuivat positiivisissa vastauksissa. Kaupungin järjestämän varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen saatavuus ja saavutettavuus sai kiitosta. Vastaajat kokevat joka talouteen jaettavan Salon kaupunkitiedotteen tärkeäksi viestintäkanavaksi.

Muiden palveluiden osalta tyytyväisyys koulukuljetuksiin nousi viime kerrasta. Salon joukkoliikenne Paikku ja siihen viime vuosina tehdyt kehittämistoimenpiteet siivittivät joukkoliikenteen käyttöasteen nousuun. Tyytyväisyys vesihuoltoon ja viemäröintiin, jätehuoltoon sekä energia- ja lämpöhuoltoon on kaikkien osalta pitkälti yli 70 %.

– Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että meillä Salossa ollaan hyvin tyytyväisiä moneen palveluun. Esimerkiksi kirjastopalveluiden saavutettavuuden kokee hyväksi yli 90 prosenttia vastaajista. Se on huikea luku, iloitsee Saija Karnisto-Toivonen.

– On myös poimittava kyselystä ne ei niin mairittelevat tulokset, joissa on paljon parannettavaa ja lähteä yhdessä miettimään, millaisia kehittämistoimenpiteitä tämän eteen voidaan tehdä, Karnisto-Toivonen jatkaa.

Kuntalaistutkimuksessa selvitettiin myös vaikuttamiseen ja päätöksentekoon liittyviä asioita mm. kuntalaisten äänestysaikeita, halukkuutta asettua ehdolle ja luottamusta poliittisiin päättäjiin.

Lisätietoja Kuntalaistutkimuksesta – Kuntaliitto.fi. 

Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselyyn vastasi touko-kesäkuussa yhteensä noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus toteutettiin osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa. Tutkimukseen osallistui 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea. Tutkimuskunnat: Asikkala, Askola, Espoo, Hamina, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Ilomantsi, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kirkkonummi, Kitee, Kuusamo, Lappajärvi, Lappeenranta, Lapua, Mikkeli, Mustasaari, Naantali, Nivala, Oulainen, Parkano, Petäjävesi, Pielavesi, Pirkkala, Pudasjärvi, Puolanka, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Toholampi, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Virolahti, Virrat ja Vöyri.

Lisätiedot:
Salon kaupunki, yhteyspäällikkö Saija Karnisto-Toivonen
050 465 2569, saija.karnisto-toivonen@salo.fi

Kuntaliitto, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom
050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi