Salon Tervettä kasvua -hanketoiminnalla on lisätty osaamista ja yhteistyötä lasten ja nuorten ruokakasvatuksessa

Salon kaupunki on ollut yhdessä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa mukana valtakunnallisessa Tervettä kasvua- hankkeessa, jota on toteutettu vuosina 2023-2025. Hankkeen tavoitteena on ollut moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen, ruokakasvatuksen toimintamallien juurruttaminen ja tiedon lisääminen. Hankkeen toteuttajat ovat olleet Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry, Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Sydänliitto yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.

Hanketyö on ollut Salossa aktiivista ja siihen on osallistunut monia eri toimijoita varhaiskasvatuksesta, kouluista, ravitsemispalveluista ja hyvinvointialueelta. Halu kehittää asioita eteenpäin on ollut vahva ja yhteistyötä halutaan tehdä myös tulevaisuudessa.

Kasvisten syönti koulu- ja päiväkotilounailla lisääntynyt merkittävästi

Yksi hankeaikana tehty muutos oli pysyvä siirtyminen sekoitetuista salaateista kasvisten erikseen tarjoiluun, mikä alkoi elokuussa 2024. Verrattaessa vuosien 2023, 2024 ja 2025 tarjolle asetettujen kasvisten kilomääriä kouluissa ja päiväkodeissa, voidaan todeta, että kasvisten menekki on lisääntynyt n. 40 prosentilla. Pääruuan (liha- tai kasvisruoka) lisukkeena kasviksia on kaupungin keskuskeittiöstä ruokittaville 5200-5300 ruokailijalle tarjottu aiemmin noin 1000 kg viikossa ja erillisiin komponentteihin siirtymisen jälkeen kasviksia tarjotaan nykyään reilut 1400 kg viikossa. Luvussa ovat mukana lapset päiväkoti-ikäisistä nuoriin sekä koulujen ja päiväkotien työntekijät.

Ruokapalvelupäällikkö Tiina Lamberg toteaa: ”Kyseinen uudistus on valtakunnallisten ravitsemissuositusten mukaista ja tarjoilumalli on otettu asiakkaiden taholla positiivisesti vastaan. Asiakas saa itse annostellen valita salaattipöydästä lautaselleen juuri itselleen mieluisat raaka-aineet ja tämän uudistuksen myötä on päästy toivottuun tavoitteeseen eli kasvisten kokonaismenekki on lisääntynyt huomattavasti ja asiakastyytyväisyys on kasvanut. Ravitsemispalveluiden näkökulmasta on hienoa todeta, että muutos toi näkyväksi odotettua suuremman vaikutuksen.”

Kasvisten komponenttitarjoilu tarjoaa myös mahdollisuuden harjoitella uusia makuja vähitellen, mikä tukee ruokarohkeuden kehittymistä ja innokkuutta maistaa myös niitä makuja, jotka eivät ole välttämättä kotona tulleet tutuiksi. Syömisen pulmien lisääntyminen lisää tarvetta tällaiselle työlle.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Salossa toimiva ravitsemusterapeutti Katriina Oksman kertoo oman työnsä näkökulmasta seuraavasti: ”Kasvisten tarjoaminen komponentteina helpottaa etenkin valikoivasti syövien lasten kasvisten syömistä ja uusiin kasviksiin tutustumista. Valikoiva syöminen, eli uusien ruokien tai vähemmän tuttujen ruokien vierastaminen, on tyypillistä lapsilla etenkin 2–6-vuoden iässä, mutta jatkuu osalla kouluikään. Valikoiva syöminen voi osalla liittyä aistisäätelyn erilaisuuteen. Aistiherkkä lapsi saattaa havaita hyvinkin pienet maun muutokset ruuissa ja ruuan koostumuksella ja suutuntumalla on usein suuri merkitys. Pienellä osalla vaikea valikoiva syöminen voi olla myös oire vaikeammista syömisen puolista, kuten esim. ARFID syömishäiriöstä (Avoidant Restrictive Food Intake Disorder), johon liittyy valikoivuutta, syömisen seurausten pelkoa ja/tai vähäistä ruokahalua.

Katriina jatkaa: ”Komponenttitarjoilu mahdollistaa lapsille tuttujen ja mieluisten kasvisten valitsemisen. Aiemmin kasvikset ovat saattaneet jäädä kokonaan ottamatta, jos salaatin seassa on ollut jokin itselle vieras tai epämieluisa ainesosa. Uusiin kasviksiin tutustuminen helpottuu, kun lautaselle voi ottaa tarkasteltavaksi pienen määrän itselle uutta kasvista. Tutustumista myös helpottaa, jos sen saa tehdä asteittain eri aisteja hyödyntäen esimerkiksi ensin katsomalla, käsin koskettelemalla ja haistelemalla. Maistamiseen ei tulisi painostaa. Komponenttitarjoilu helpottaa myös aistiherkkiä lapsia, joista osalle on tärkeää syödä eri ruoka-aineet erillään toisistaan, jotta eri maut ja koostumukset eivät sekoitu keskenään.”

Koulutuksilla tavoitettu laajasti eri henkilöstöryhmiä

Tervettä kasvua -hanke mahdollisti maksuttomien koulutusten järjestämisen kaupungin henkilöstölle. Varhaiskasvatuksessa ja ravitsemispalveluissa ruokakasvatuskoulutus järjestettiin koko henkilöstölle.

Vt. ravitsemis- ja puhtaanapitopäällikkö Sari Männistö toteaa ravitsemispalvelujen koulutuksista: ”Koulutuksissa jaettiin tietoa salolaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta, hyvinvointiin vaikuttavista eri osa-alueista sekä annettiin tietoa päiväkotien ja koulujen ruokailusuosituksista, joita mm. ruokalistasuunnittelussa ja ateriavalinnoissa hyödynnetään. Lisäksi muistutettiin koulu- ja päiväkotiruokailun merkityksestä lasten ja nuorten hyvinvoinnin, ruokavalintojen ja ruokarohkeuden lisäämisessä. Me kaikki olemme osaltamme ruokakasvattajia ja voimme kannustaa syömään ja ainakin maistamaan. Meidän asenteilla, puheilla ja käyttäytymisellä vaikutamme kasvaviin lapsiin ja heidän suhtautumiseen niin ruokaa kuin itse syömistä kohtaan.”

Opetuspalveluissa koulutusta tarjottiin erikseen alakouluissa lasten ja yläkouluissa nuorten kanssa toimiville opettajille sekä koulunkäynninohjaajille ja koulunuoriso-ohjaajille. Koulutusten järjestäjinä toimivat Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry, Sydänliitto ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ravitsemusterapeutit.

Koulutuksilla tavoiteltiin tietoisuutta siitä, että jokainen lasten ja nuorten parissa toimiva aikuinen voi päivittäin omalla toiminnallaan ja esimerkillään edistää ruokakasvatusta sekä lasten ja nuorten hyvää ravitsemusterveyttä. Aikuisen selkeä malli vahvistaa myös lasten ja nuorten omaa toimijuutta ruokailuun liittyvissä valinnoissa.

Kehittämistyön perustana osallistaminen ja yhteistyö

Hankkeen aikana ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen yhteyttä lasten ja nuorten hyvinvointiin on nostettu keskusteluun myös kaupungin lapsiparlamentissa ja nuorisovaltuustossa sekä jokaisessa Salon yläkoulussa järjestetyssä yhteisöllisen opiskeluhuollon työryhmän tapaamisessa. Koulujen tapaamisissa on ollut mukana opetushenkilöstön, ruokapalveluhenkilöstön ja Varhan opiskeluhuollon toimijoita sekä oppilaiden ja vanhempien edustus.

Eri tapaamisissa on käsitelty lasten ja nuorten hyvinvointia ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen näkökulmasta ja pohdittu yhdessä, miten esim. yläkouluissa aikuiset ja nuoret toimisivat kouluruokailussa siten, että kokemus olisi turvallinen, viihtyisä ja kiireetön ja nuorten erilaiset tarpeet huomioiva. Tapaamiset osoittivat, että yhteinen keskustelu on erittäin tärkeää ja että sitä kannattaa jatkaa. Ruokaan ja ruokailuun liittyvät asiat koettiin omiksi ja yhteinen ymmärrys lisääntyi keskustelujen myötä.

Hermannin yläkoulun rehtori Juhani Metsäpelto toteaa pidetystä tilaisuudesta seuraavasti: ” Hermannin koulussa yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän syksyn ensimmäisen tapaamisen teemaksi valittiin kouluruokailun kehittäminen oppilaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Näkökulmana oli paitsi ravitsemus, myös se, että nuorten olisi mahdollisimman helppo tulla ruokalaan syömään. Tapaamista valmisteltiin yhdessä Tervettä kasvua -hankkeen yhteyshenkilöiden kanssa koulun oppimisen tuen ryhmässä. Valmistelussa nousseita teemoja käsiteltiin opettajankokouksessa ja lopulta yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Tervettä kasvua -hankkeen avulla keskusteluun saatiin laaja näkökulma. Keskustelu oli hedelmällinen ja koen, että se edistää Hermannin koulun ruokailua.”

Ruokakasvatuksen jatkuvuus vaatii sitoutumista

Hankeaikana oppimisen tuen lainsäädäntö uudistui. 1.8.2025 voimaan astunut Salon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on päivitetty vastaamaan oppimisen edellytyksenä olevan ravitsemushyvinvoinnin tarpeisiin. Salon kouluissa lasten ja nuorten tervettä kasvua tuetaan jatkossa mm. siten, että

• opetus- ja ravitsemishenkilöstö tekevät säännöllisesti yhteistyötä kestävän kouluruokailun toimintakulttuurin ja ruokakasvatuksen kehittämisessä
• koulun ruokakasvatuksesta ja kouluruokailusta viestitään säännöllisesti koteihin ja kouluasteelta toiselle siirryttäessä vanhempainilloissa nostetaan esiin hyvää ravitsemusta keskeisenä oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksenä
• kouluissa tehdään valtakunnallisella arviointityökalulla ruokakasvatuksen nykytilan arviointia, jonka myötä on mahdollisuus saada tietoa niin koulukohtaisen työn tueksi kuin kaupunkitason hyvinvointisuunnitelmaan ja -kertomukseen.

Opetussuunnitelmapäivityksen keskeisin tavoitteena on, että eri toimijat kokoontuvat säännöllisesti jatkossakin saman pöydän ääreen rakentamaan ravitsemushyvinvointia: niin hyvää vireystilaa ja oppimiskykyä, kuin pitkällä aikavälillä terveitä ja toimintakykyisiä sukupolvia.

Kotien rooli terveen kasvun turvaajana suuri, tuelle on tarvetta

Hankeaikana eri verkostoissa on keskusteltu paljon siitä, kuinka kouluikäisten lasten kodeilla on ateriarytmin turvaamisessa merkityksellinen rooli. Keskeinen osuus on aamupalalla, jonka voimin tehdään puolet päivän koulutyöstä.

Hankkeen loppusuoralla syyskuussa julkaistujen Kouluterveyskysely 2025 -tulosten mukaan 8.–9. -luokkalaisista Salossa aamupalaa ilmoittaa jokaisena koulupäivänä syövänsä alle puolet. Samaan aikaan 12 % ilmoittaa juovansa energiajuomaa lähes päivittäin. Energiajuomien käyttö on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa ja tilanne liittyy myös pitkälti koululaisten itsenäisiin rahankäyttömahdollisuuksiin. 67 % ilmoittaa syövänsä koululounasta päivittäin, mikä on valtakunnan tasoon verrattuna hyvä tulos – mutta samaan aikaan huolta nostattaa se kolmasosa, joka ei syö lounasta päivittäin.

Salolla on Unicefin Lapsiystävällinen kaupunki -tunnustuksen myötä tehtävänä huolehtia siitä, että kuulemme ateriakulttuurin nopeaan muuttumiseen ja kouluruokailun houkuttelevuuteen liittyvissä asioissa niin ­lasten ja nuorten kuin kotienkin äänen ja tunnistamme päätöksenteon kannalta keskeisiä ilmiöitä ja huolenaiheita. Ruokakasvatustyössään kasvatuksen ja opetuksen henkilöstö tarvitsee sekä säännöllistä koulutusta että selkänojaa moniammatillisesta yhteistyöstä. Salon kaupungin sekä Varhan toimijoiden yhteinen Lasten ja nuorten ravitsemuksen yhteistyöryhmä jatkaa Salossa yhteistyön koordinointia hankkeessa myös muista kunnista saatujen kokemusten mukaisesti.

Koko Tervettä kasvua -hankkeen parhaaseen antiin kuuluukin nimenomaan kuntien ja hyvinvointialueiden välillä jaettu tieto, osaaminen ja esimerkit. Kaupunki viestii hyvinvointiasioista asukkailleen ja pyrkii huomioimaan hyvinvoinnin eri osa-alueita viestinnässään. Käyttöön on otettu esim. Oulun esimerkki ravitsemispalvelujen tiedotteesta kaikkien koululaisten koteihin koulujen alkaessa elokuussa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimista, ruokakasvatus mukaan lukien, tiedotetaan esim. vuosittaisissa hyvinvointiraporteissa, jotka viedään kaupunginvaltuustolle.

Tervettä kasvua -hankkeen päättyessä varhaiskasvatuksen ja perheiden matkassa kulkee edelleen Sydänliiton Neuvokas perhe -verkkosivusto. Kouluissa tehtävää työtä tukee Ruukku ry:n Maistuva koulu -verkkosivusto. Molemmat tarjoavat myös valtakunnallisia tapahtumia ja koulutusta työn tueksi.

Salon hanketyön yhteyshenkilöinä ovat toimineet hyvinvointikoordinaattori Hilpi Tanska ja kotitalouden lehtori Fiia Lujasmaa. Erinomaisina mentoreina ovat toimineet Saila Paavola Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:stä ja Taina Sainio Suomen Sydänliitto ry:stä.

Ruokakasvatuksen asiantuntija Saila Paavola toteaa Salon hanketyöstä seuraavasti: ”Salossa on tehty todella monipuolisia toimia salolaisten lasten ja nuorten ravitsemusterveyden edistämiseksi. On ollut ilo huomata, miten monella toimialalla tunnistetaan oma rooli ja mahdollisuudet lasten ja perheiden ruokakasvatuksen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät kysymykset yhdistävät kunnan ja hyvinvointialueen henkilöstön. Toivottavasti jatkossakin yhteistyölle eri toimijoiden kesken on aikaa ja mahdollisuuksia. Tahtotila on ainakin korkealla.”

Lisätietoja:

Hilpi Tanska, hyvinvointikoordinaattori, hilpi.tanska@salo.fi, 050 3445463

Fiia Lujasmaa, kotitalouden lehtori, fiia.lujasmaa@edu.salo.fi

Salon kaupungin tiedote 2.10.2024: https://tiedotteet.salo.fi/muutos-salaattitarjoilussa-on-lisannyt-kasvisten-syontia-salon-kouluissa-ja-paivakodeissa/

Tervettä kasvua -hanke: https://ruokakasvatus.fi/toiminta/tervetta-kasvua/