Salon kaupunkistrategian marraskuun ajankohtaiskatsauksen teemana on Lapsiystävällinen kunta

Salon kaupunki osallistuu Lasten oikeuksien viikkoon, jota vietetään 20.-26.11.2023 teemalla Lapsella on oikeus hyvinvointiin. Viikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Kaupungin palvelualueilla viikko näkyy yksiköiden arkitoiminnoissa, erilaisissa kuntalaisille suunnatuissa tapahtumissa sekä kaupungin sosiaalisen median kanavilla.

Lasten oikeuksin viikon toimenpiteiden lisäksi edistämme lasten ja nuorten hyvinvointia Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin myötä.

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli on yksi Salon kaupunkistrategian toimeenpanoa tukevista ohjelmista. UNICEFin lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa. Kehittämistyössä toteutuu lasten osallisuus ja kehittämistyön tavoitteet ohjaavat koko kuntaa.

Marraskuun kuulumiset

Kaupunkistrategian marraskuun ajankohtaiskatsauksessa tutustumme Lapsiystävällinen kunta -malliin, yhdenvertaisuussuunnitelmaan, sekä teemme yhteenvedon tuoreista kouluterveyskyselyn tuloksista. Ajankohtaiskatsauksessa tarkastelemme myös kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta hyvinvointisuunnitelmaan kirjattujen lapsia ja nuoria koskevien mittarien kehitystä.

Lapsiystävällinen kunta

Salon kaupungin Lapsiystävällinen kunta -mallin mukainen kehittämistyö on edennyt toimintasuunnitelman toteutusvaiheeseen. UNICEFin hyväksymä toimintasuunnitelma on ollut lokakuun lautakuntien ja kaupunginhallituksen kokouksissa. Kaupunginvaltuusto merkitsee toimintasuunnitelman tiedokseen joulukuun talousarviokokouksen yhteydessä 4.12.2023.

Toimintasuunnitelmassa keskeisessä osassa on kaupunkiorganisaation lapsenoikeusosaamisen edistäminen. Tätä tavoitetta toteutetaan muun muassa nimeämällä ja kouluttamalla LYK-agenttien verkosto, jossa on edustus jokaiselta palvelualueelta. Agenttiverkosto aloittaa työskentelynsä marraskuun puolivälissä. Kahden vuoden kehittämistyön aikana myös luottamustoimielimet saavat koulutusta muun muassa lapsivaikutusten arviontiin.

Lapsiystävällinen kunta -mallin kehittämistyön pääperiaate on, että malliin osallistuminen koskettaa kaikkia kaupungin palvelualueita ja koko hallintoa. Meillä jokaisella on tärkeä rooli LYK- kehittämistyön edistämisessä.

Tutustu Salon kaupungin Lapsiystävällinen kunta -toimenpidesuunnitelmaan. (255,94 Kt)

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö perustuu vahvasti kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä kansallisen lainsäädännön tarkennuksiin. Kunnalla on oltava yhdenvertaisuussuunnitelma, ja sen on sitouduttava syrjimättömyyden ja tasa-arvon periaatteisiin.

Salon kaupunki päivittää yhdenvertaisuussuunnitelmaansa, ja päivitetty suunnitelma on tarkoitus hyväksyä kevään 2024 aikana. Suunnitelma pohjautuu palvelualueiden nykytilaselvitykseen, jossa on tunnistettu yhdenvertaisuuteen liittyviä kehittämiskohteita Salossa. Työtä koordinoi poikkihallinnollinen työryhmä. Ohjelma tukee Salon kaupunkistrategian toimeenpanoa ja erityisesti oikeudenmukaisuuden arvoa sekä tavoitteita saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamisesta.

Päivitystyön aluksi toteutettiin kuntalaiskysely, jolla kartoitettiin yhdenvertaisuuden nykytilaa Salon kaupungissa. Kuntalaiskyselyyn oli mahdollista vastata verkossa tai kaupungin palvelupisteissä sekä uimahallissa. Vastaukset otetaan huomioon suunnitelman laatimisessa.

Kaupunkitason yhdenvertaisuussuunnitelman lisäksi kouluissa ja oppilaitoksissa laaditaan yksikkökohtaiset yhdenvertaisuussuunnitelmat. Myös varhaiskasvatuksessa suunnitelmat tulevat siirtymäajan jälkeen velvoittavaksi.

Ennen päätöksentekoa yhdenvertaisuussuunnitelmasta on vielä mahdollisuus lausua myöhemmin ilmoitettavan aikataulun puitteissa.

Lisätietoa yhdenvertaisuudesta yhdenvertaisuus.fi -sivustolla.

Kouluterveyskyselyn tulokset

Viimeisten vuosien aikana lasten ja nuorten alkoholin viikoittainen käyttö on ollut laskussa merkittävästi ja raittiiden nuorten osuus on ollut kasvussa. Ammattiin opiskelevien parissa pientä viikoittaisen alkoholin käytön nousua on kuitenkin havaittavissa, joten työtä alkoholin käytön aloittamisen myöhentämiseksi täytyy edelleen jatkaa ja ottaa entistä enemmän lapset, nuoret ja heidän vanhempansa mukaan ennaltaehkäisevään työhön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on nostanut yhdeksi huolenaiheeksi Salossa lasten ja nuorten perhepiiristä hankkiman alkoholin. Nuorena aloitettu alkoholin käyttö aiheuttaa erilaisia psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä haittoja ja lisää riskiä riippuvuuden kehittymiselle herkemmin kuin aikuisille.

Päivittäin tupakoivien määrä on laskenut merkittävästi kaikissa ikäryhmissä 2000-luvulta lähtien. Nikotiiniriippuvuus on kuitenkin pysynyt korkealla sähkösavukkeiden, nikotiinipussien ja nuuskan käyttäjien kasvun myötä. Suuri huoli ajankohtaisesti liittyy 4.–5.-luokkalaisten kasvaneisiin sähkösavukekokeiluihin. Myös lukiolaisten kannabiskokeilut ovat olleet kasvussa. Huumeiden helppo saatavuus valtakunnallisesti ja myös Salossa on kasvanut myynnin siirryttyä sosiaalisen median kanaville aiemman katumyynnin sijaan. Alaikäiset saavat vähittäismyynnistä aiempaa helpommin ostettua tupakkatuotteita. Tupakointi ja nuuskan käyttö on yleisintä ammattiin opiskelevilla.

Suomen tupakkalain tavoite on tupakkalain alaisten tuotteiden käytön loppuminen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että enintään viisi prosenttia väestöstä käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita päivittäin vuonna 2030. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia eritoten tupakoinnin lopettamisen tukeen liittyen. Myös tupakoinnin aloittamisen ehkäisy on tärkeää. Tähän Salossa tullaan panostamaan nyt ja lähitulevaisuudessa tavoitteena ehkäistä nuorten nikotiinituotteiden kokeilut ja käytön aloittaminen.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kasvu on ollut suurta viimeisten vuosien aikana. Koronavuodet lisäsivät kansallisesti mm. yksinäisyyden ja ahdistuneisuuden tunnetta lapsilla ja nuorilla edelleen. Tämä on nähtävillä myös salolaisilla lapsilla ja nuorilla. Erilaiset mieliala- ja masennusoireet ovat kasvaneet ikäryhmissä jopa yli 10 % aikaisemmista tutkimuksista. Sosiaalinen ahdistuneisuus on noussut lähes 20 % aikaisemmista tutkimuksista 10 vuoden aikana. Kaikki oireilu ei kuitenkaan ole merkki mielenterveysongelmista vaan kyseessä voi olla esimerkiksi reagointia asioihin. Lähes puolet aikuisiän mielenterveysongelmista alkaa kuitenkin nuoruusiässä, siksi varhainen puuttuminen ja hoitoon ohjaaminen on tärkeää.

Salon strategiamittarit kouluterveyskyselyssä (koulukiusaamista kokeneiden osuus vähenee ja kaupunki sijoittuu kiusaamisen indeksissä parhaimpaan kymmenykseen kuntien joukossa, itsensä yksinäiseksi kokeneiden osuus vähenee, kokemus itselle tärkeään ryhmään tai yhteisöön kuulumisesta kasvaa) kertovat meille, että lasten ja nuorten kouluyhteisöön kuuluvuuden tunnetta pitää entisestään vahvistaa, samoin kuin toimenpiteitä kiusaamisen estämiseksi tulee edelleen kehittää. Itsensä yksinäiseksi kokevien lasten ja nuorten määrä on hieman laskussa, mutta heidät tulee löytää ja auttaa heitä löytämään ystäviä, ohjata heidät harrastusten pariin ja ennen kaikkea heitä tulee kuulla enemmän, niin heidän luontaisessa toimintaympäristössään kuin kotona.

Lasten ja nuorten liikkuminen, terveys ja ravitsemus

Yhdeksi kaupunkistrategian mittariksi on kirjattu kaupungin vuosien 2023-2025 hyvinvointisuunnitelmassa olevien lapsia ja nuoria koskevien mittarien positiivinen kehitys. Seuraavassa on tarkasteltu muutamien mittareiden kehitystä vuosien 2019-2023 kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta ja kouluikäisten eli 4-5 -luokkalaisten ja 8-9 -luokkalaisten osalta. Prosentit on pyöristetty kokoluvuiksi. Monet terveystottumukset vakiintuvat jo 15-16 vuoden ikään mennessä, minkä jälkeen niitä on vaikeampi muuttaa.

Liikkuminen

Hyvinvointisuunnitelmassa on liikkumisen osalta asetettu tavoitteeksi, että erittäin vähän liikkuvien osuus pienenee kouluterveyskyselyiden välillä. Hengästyen korkeintaan tunnin viikossa liikkuvia on 8-9 -luokkalaisista valtakunnassa 27 % ja Salossa 34 %. Salon luku on hieman kasvanut 2019 ja 2021 osuuksiin verrattuna eli erittäin vähän liikkuvien nuorten osuutta ei Salossa ole onnistuttu vähentämään, vaikkakin mahdollisuutta maksuttomaan ja matalan kynnyksen liikuntaharrastukseen on tarjottu esim. koulujen harrastekerhoissa sekä liikuntapalvelujen Lataa Liikettä -ohjelmassa. Lukuvuoden 2023-2024 aikana myös personal trainer-toimintaa saadaan tarjolle kaikkiin yläkouluihin vähän liikkuville nuorille. Ohjatusti liikuntaa harrastavien nuorten osuus on neljässä vuodessa myös laskenut 50 prosentista 46 prosenttiin, koronavuotena 2021 luku oli alhaisimmillaan eli 40 %.

Kansallisen liikkumissuosituksen mukaan kaikille 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Alakouluikäisten eli 4-5 -luokkalaisten osalta alle tunnin päivässä liikkuvien salolaislasten osuus on pienentynyt 4 vuodessa, vaikkakin osuus on edelleen korkea eli 58 % ja hieman huonompi kuin keskimäärin Suomessa (57 %). Opetuspalvelujen, terveyspalvelujen ja liikuntapalvelujen välistä entistä tiiviimpää yhteistyötä nuorten liikunnan lisäämiseksi tarvitaan edelleen.

Koulumatkaliikkumisessa Salossa nuorista suhteellisen suuri osa on koulukuljetusten piirissä. Valtakunnan tasolla 8-9 -luokkalaista koko koulumatkansa moottoriajoneuvolla kulkee 13,1 % nuorista, kun Salossa vastaava luku on 25 %. Luku sisältää myös ne nuoret, jotka kulkevat kouluun esim. mönkijällä, vaikka matka olisi käveltävissä tai pyöräiltävissä ja näiden nuorten osuus lienee kasvussa.

Ylipaino ja kehotyytyväisyys

Suunnitelman tavoitteena on myös, että kouluikäisten lihavuus vähenee kyselyiden välillä. Ylipainotietoja ei Salon osalta ikävä kyllä ole saatavilla Finlapset -rekisteriseurannan kautta minkään ikäryhmän osalta (2-6 v., 7-12 v. ja 13-16 v.). Kouluterveyskyselyssä ylipainoa ei alakouluikäisten osalta kysytä eli tietoa on saatavilla ainoastaan 8-9 -luokkalaisten ja vanhempien osalta. 8-9-luokkalaisissa ylipainoisten osuus on poikien osalta pysynyt 4 vuoden ajan lähes ennallaan siten, että noin viidennes pojista on ylipainoisia. Tytöissä on vähemmän ylipainoisia ja osuus on neljässä vuodessa laskenut muutamia prosentteja n. 18 %:sta n. 16 %:iin. Yhteensä n. 18 % nuorista on Salossa ylipainoisia ja luku on lähes sama kuin valtakunnan keskiarvo.

Vuoden 2023 kyselyssä kysyttiin toista kertaa kokevatko nuoret painonsa sopivaksi ja tältä osin syytä huoleen on myös, sillä 43 % 8-9 -luokan pojista vastasi, ettei koe painoaan sopivaksi ja pojat ohittivat tytöt vuoden 2021 kyselyyn verrattaessa luvun kasvettua 5 prosentilla. Tytöistä 42 % ei kokenut painoaan sopivaksi Koko Suomen osalta luku oli 39 % (2023).

Ravitsemus

Ravitsemusterveyden osalta hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu mm. suositusten kirjaaminen kaupunkitasolla koulujen opetussuunnitelmaan ja tätä kautta alueellisen erojen tasaaminen. Nuorten osuus, jotka eivät syö aamupalaa joka arkiaamu, on 8-9 lk tyttöjen kasvanut (50 % > 54 %) ja poikien osalta pienentynyt (43 % > 36 %) neljässä vuodessa. Sama huolestuttava kehitys on nähtävissä myös 4-5 -luokkalaisissa, joista 34 % ei syö säännöllisesti aamupalaa ennen kouluun lähtöä, koko Suomessa osuus on 30 %. Aamupalan väliin jättävien lasten ja nuorten osuus on huolestuttavan suuri ja syömättömyys vaikuttaa negatiivisesti heidän jaksamiseensa ja mielialaansa.

Lounaan syömisen osalta tilanne on parempi ja koko Suomen lukuihin verrattaessa huomattavasti parempi. Koko Suomessa 8-9 -luokkalaisista koululounasta ei syö päivittäin 38 % nuorista, kun Salossa vastaava luku on 22 %. Koululounaan makua pidetään myös hyvänä, sillä Salossa lähes puolet nuorista ja lähes 70 % 4-5 -luokkalaisista on sitä mieltä, että lounas on maultaan hyvää, kun koko Suomen vastaavat osuudet ovat 39 % ja 57 %. Salonkin osalta luku on kuitenkin pienentynyt, minkä ruuan hintojen nousu ja siitä aiheutunut ruokalistojen sisältöjen muutos on saattanut aiheuttaa.

Salossa syksyllä aloitetun Tervettä kasvua -hankkeen tavoitteena on lasten ja nuorten ylipainon ehkäisy ja yhteistyön lisääminen ruokakasvatuksessa ja ravitsemusterveyden edistämisessä. Hanke jatkuu koko 2024 vuoden ajan.

Tutustu aiempiin ajankohtaiskatsauksiin

Strategian ympärillä tapahtuu koko ajan. Julkaisemme strategian toimeenpanoa edistävät positiiviset uutiset kaupungin verkkosivulla sekä kaupungin sosiaalisen median pääkanavissa.

Tutustu aiemmin julkaistuihin ajankohtaiskatsauksiin:

• Kaupunkistrategian syyskuun ajankohtaiskatsaus
• Kaupunkistrategian lokakuun ajankohtaiskatsaus

Strategian toimeenpanoa edistetään muun muassa kärkihankkeiden, ohjelmien sekä kehittämishankkeiden avulla.
Tutustu Salon kaupunkistrategiaan – www.salo.fi/strategia.

 

Lisätiedot:
Lapsiystävällinen kunta
Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori Annika Viitanen Friberg
044 778 4642, annika.viitanen@salo.fi

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö
Kehittämissuunnittelija Saija Karnisto-Toivonen
02 778 2569, saija.karnisto-toivonen@salo.fi

Kouluterveyskysely
Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Satu-Maarit Hildén
050 408 4436, satu-maarit.hilden@salo.fi

Lasten ja nuorten liikkuminen, terveys ja ravitsemus
Hyvinvointikoordinaattori Hilpi Tanska
050 344 5463, hilpi.tanska@salo.fi